Tänä viikonloppuna Lumpeet sukelsivat sateeseen ja uhmasivat urheasti luonnonvoimia Leiri- tarpon majakassa! Majakka järjestettiin Kunstenniemen leirikeskuksessa Rymättylässä, mutta tarjolla olevista luksusmökeistä huolimatta tämä vartio yöpyi kaminateltassa! Hieman kosteasta ja räntäisestä Suomen joulusäästä kuitenkin selvittiin mukavasti ja teltta pysyi koko yön lämpimänä.
Lähdimme lauantaiaamuna jätimme taaksemme kaupungin valot ja huristimme bussilla Kunstenniemeen. Lumpeilla oli tässä majakassa suuri tehtävä: järjestää nuoremmalle Talvikit- vartiolle suunnistus! Talvikit olivat saapuneet leireilemään jo perjantaina ja Lumpeiden johtamisharjoitukseksi sopi hyvin rastimikkoina toiminen! Meidän tyttöjen suunnittelema suunnistus alkoikin heti perille päästyämme. Tytöt suoriutuivatkin hienosti historiallisesta ensimmäisestä rastimikkotehtävästään ja tuntui Talvikeillakin hauskaa olevan!
Söimme yhteisen lounaan nuotiolla Talvikkien kanssa, mutta sen jälkeen jatkuivat kummankin ryhmän omat ohjelmat. Lumpeet alkoivat pystyttää telttaa, mutta pian meille selvisi karmea totuus. TELTTAKEPIT OLIVAT VÄÄRÄT! Ei siinä sitten muu auttanut kuin Piivin lähteä niitä autolla kololta hakemaan. Teltta jäi sateeseen odottamaan ja me aloitimme majakkakokeen suorittamisen! Tyttöjen oli siis suoritettava muutama tehtävä ja käyttää niissä syksyn aikana oppimiaan taitoja. Tehtävinä oli mm. tähtitaivajäsjuttuja, ensiapua, arviointia ja nuotiotyyppejä. Tytöt suoriuituivat hyvin ja osoittivat olevansa päätösmerkkien arvoiset!
Piivin saavuttua oikeiden telttakeppien kanssa pysytimme teltan ja laitoimme sen yökuntoon. Sitten teimme herkullista lounasta; kermaista kanapastaa! Se maistuikin kaikkien mielestä harvinaisen hyvältä rankan päivän palkintonnolta.
Seuraavaksi suuntasimme hiljentymään aforismipolulle. Sieltä ulkokynttilöiden loisteessa löytyi erilaisia mietteitä elämästä. Tytöt, muistakaa aina seuraavan aforismin sanoma: "Anyone who stops learning is old, whether at 20 or 80. Anyone who keeps learning stays young. The greatest thing in life is to keep your mind young." -Henry Ford. (lyhyesti suomeksi: älä koskaan lopeta oppimista!)
Iltanuotiolla tytöt saivat hyvin ansaitut tarppomerkkinsä ja julistettiin myös Vuoden Lummekas! Tänä syksynä tuon palkinnon ansaitusti sai MERI! Hän on koko partiouransa aikana osoittanut erityistä sinnikkyyttä, rohkeutta ja aktiivisuutta. Meri oli mukana talvileiri Napaketulla, haikilla ja kaikilla muillakin Lumpeiden tapahtumissa! Meristä löytyy selvää eräjormamaisuutta ja monet erätaidot ovat hänellä hallussa! Onnea Merille!
Sitten söimme vielä iltapalaa eli vartaita ja jälkiruokailtapalaksi oli Pikon kuuluisaa vaahtokarkki-suklaa-marie-keksiä!! Sen resepti kuuluu näin: Paista vaahtokarkki hitaasti kullanruskeaksi ja varmista, että se on aivan sulaa. Lisää kuuma vaahtokarkki nopeasti mariekeksin päälle ja yhtä nopeasti sujauta suklaanpala vaahtokarkin sisälle ja sitten todella nopeasti toinen marie-keksi kanneksi päälle!! Jos olit tarpeeksi nopea, suklaa saattaa sulaa vaahtokarkin kuumuudesta ja syntyy ihanaa vaahtokarkki-suklaa mössöä, jonka kruunaa marie-keksi! OI!
Ennen nukkumaanmenoa Lumpeet kävivät pelottelemassa Talvikkeja koputtelemalla ja kuiskimalla mökin ulkopuolella. Talvikkien johtajat taisivat ainakin pelästyä, jos kirkunan mukaan päätellään!
Kipinävuorot olivat 50minuuttia ja kiltisti jokainen Lumme hoiti varmasti tehtävänsä hienosti!
Sunnuntaiaamuna heräsimme, teimme puuroa, pakkasimme teltan ja laitoimme kamamme lähtökuntoon. Palkinnoksi menimme aamusaunaan! Saunan jälkeen suuntasimme Kunstenniemen kabinettiin, jossa mietimme tulevan kevään ohjelmaa ja mihin kaikkeen tulemme osallistumaan. Keväällä suoritamme Yhteiskunta- tarppoa. Ohjelmassa on ainakin esim.Tarpojien Taitopäivät ja kesäkokous!
Palattuamme kabinetista söimme lounaan ja vertailimme erilaisia purkkihernekeittoja. Jalostajan hernekeitto taisi viedä voiton! Lounaan jälkeen olikin aika jättää hyvästit Kunstenniemelle ja suunnata kohti kotia.
Kiitos mukavasta leiristä!
-Vire
